Suojeltu kirkkorakennus rakennettiin vuonna 1783, keisari Joosef II:n uskonnonvapausmääräyksen mukaisesti suljettuun pihaan, ilman tornia ja kirkonkelloja. Rakennustyyli on ajan mukainen klassinen myöhäisbarokki. Yli 110 vuotta kestäneen syrjinnän päätyttyä luterilaiset esi-isät rakensivat kirkkonsa suurella innolla ja työteliäisyydellä. Perustuskivi laskettiin 25. kesäkuuta 1783 ja kirkko vihittiin käyttöön jo saman vuoden ensimmäisenä adventtisunnuntaina, 30. marraskuuta. Kirkon rakentamisvuonna kaupungin 5080 asukkaasta luterilaisia oli 30% (1533 henkeä).
Puusta veistetty saarnastuoli–alttari on tuntemattoman szombathelyiläisen mestarin työtä vuodelta 1784. Saarnastuolin rakenteesta ja pintakäsittelystä päätellen se on tehty luultavasti ennen alttaria. Alttarin rakenne edustaa myöhäisbarokin selkiytyneitä muotoja. Kaksin puolin seisovat patsaat ovat Vanhan ja Uuden Testamentin symboleja: oikealla Mooses ja laintaulut, vasemmalla Jeesus hänen valtaansa viittaavan valtakunnanomenan kera. Molemmat patsaat ovat tyypillisiä barokkiajan luomuksia. 1700-luvulla maalatun barokkityylisen öljymaalatun alttarikuvan aiheena on viimeinen ehtoollinen. Kirkon taotut rautatyöt ovat myös huomion arvoisia.
Urut ovat kőszegiläisen János Jakab Jetterin rakentamat vuodelta 1784. Myöhempien muutosten ansiosta uruissa on nyt 14 rekisteriä ja 2 sormiota ja se soveltuu myös isojen urkuteosten esittämiseen.
Kirkko uusittiin viimeksi vuonna 2010, sen jälkeen kun kirkko ja kirkkopuisto olivat joutuneet vuorilta virtaavan tulvan varaan.